Kirjoittaessani tätä blogia loppuun, huomasin, että aiheen on muututtava. Lukuisat mentorini vuosikymmenten varrella niin ihmis- kuin hevosopinnoissa ovat toistaneet samaa:
Know your anatomy. That is the only way you can make a difference.
Aloitetaan kuitenkin sieltä mistä piti aloittaa, solisluusta, tai sen puutteesta.
Toisin kuin ihmisillä, hevosilla ei ole solisluita. Hevosen olkapää ja näin koko etujalka on kiinnittynyt muuhun tukirankaan lihasten ja nivelsiteiden kautta. tätä niveltymään kutsutaan usein termillä "thoracic sling tai shoulder girdle". Thoracic sling on yksi tärkeimmistä rakenteista hevosen kehossa, ja sen monimutkaisen anatomian ymmärtäminen on ehdotonta, jotta hevosta hoitava terapeutti osaa paikantaa ongelmat oikein ja toisaalta ei aiheuta niitä lisää!
Thoracic sling (voisi suomentaa hartiarengas) muodostaa yhteyden hevosen etujalkojen ja keskivartalon välille. Etujalan ja rintakehän välissä sijaitseva brachial plexus on täällä suojassa. Siitä voisi kertoa sitten ihan oman bloginsa myöhemmin. Thoracic slingin toiminta ja terveys on välttämätöntä koko hevosen kehon toiminnalle. Alueen rajoitukset tai toimintahäiriöt voivat estää olkapääpunoksen hermotoimintoja, rajoittaa etu- ja takajalkojen liikeratoja ja aiheuttaa epätasapainoa koko kehossa.
Tarkastellaan rintaliinan anatomiaa ja joitakin näkökohtia hieman tarkemmin.
Lavan ja rintakehän yhteys
Hevosen etujalan ja erityisesti olkanivelen liikerata ja sen toimivuus riippuu lihaskiinnityksestä, jolla lapaluu on kiinni rintakehässä. Tämä lihaksikas "nivel" vaikuttaa koko hevosen kineettisiin ketjuihin ja faskiaan. Tämän alueen toimintahäiriö voi olla erittäin haitallista koko keholle.
M. serratus ventralis, (1) m. serratus cervicis (2), ripustavat lapaluun rintakehään (kuva alla). Epäsuorasti molemmat serratus-lihakset ovat myös erittäin tärkeitä stay apparatus -mekanismissa, jossa ne auttavat kannattelemaan hevosen painoa lihasmassan rentoutuessa.
Kuva: Puccetti et al. 2024 tutkimuksen raportista, jossa selvitettiin matkaratsastuskilpahevosen paluuta kilpakentille serratusvamman jälkeen. Tutkimus viite alla.
Serratusten rinnalla thoracic slingiä tukevat pectoralis-lihakset. Pectoralis profundus -lihas (joskus nimetään mielestäni harhaanjohtavasti subclavius-lihakseksi vaikka hevosella ei ole solisluuta) toimii etujalan lähentäjänä ja taaksepäin vievänä voimana. Kun raaja on paikallaan jännittyneenä, tämä lihas tuo runkoa eteenpäin. Pinnalliset rintalihakset (pectoraris ascendes superficialis) sijaitsevat rintalastan kummallakin puolella ja ne lähentävät ja vievät eteenpäin etujalkaa. Nämä lihakset ovat toivottavasti sileän tuntuisia sormiin, koska ne varastoivat glykogeenia. Näissä lihaksissa näkee kuitenkin paljon arpikudosta hevosilla. Poikittaiset pinnalliset rintalihakset (transverse pectoralis) toimivat myös lähentäen etujalkaa. Lihas on melko kaudaalisesti asettunut joten satulavyö voi aiheuttaa ongelmia tämän lihaksen toimintaan. Nämä lihakset ovat kirjallisuuden mukaan usein epäsymmetrisiä hevosen ruumiinavauksessa tarkasteltuna. Viimeisenä vielä kaudaalinen syvä vatsalihas (deep pectoral), joka eniten on alttiina satulavyön alla.
Kun hevosen rintakehä toimii kunnolla, rintakehä nousee ja hevonen voi liikkua hyvässä tasapainossa eteen, ylöspäin, sivuttain, suurella liikelaajuudella. Ja päinvastoin, kun rintakehä ei toimi kunnolla, hevonen on "kädellä" ja kulkee epätasapainossa.Eikä tässä vielä kaikki
Thoracic sling alueen rakentumiseen ja toimintaan tarvitaan myös muita lihaksia, näitä ovat pinnallisesti tuntuvat ovat m. rhomboideus, m. trapezius cervicis, m. trapezius thoracis, m. latissimus ja m. branchiocephalicus. Syvemmällä edelleen vielä m. rhomboideus sekä m. omotransversarius, m. serratus ventralis, m. serratus ventralis thoracis ja m. subclavius.
Melko paljon pelkkää lihasta, joiden tehtävät ovat erilaiset mutta jokaisella oma osuutensa alueen toimintaan. Alla linkki American Farriers Journal -artikkeliin, jossa näet hyvin kuvan alueen lihaksistosta ulkoapäin kuvattuna.
Rintakehän ja siis koko thoracic slingin toimivuus parantaa siis hevosen tasapainoa, stabiliteettia, koordinaatiota, etujalan liikelaajuutta ja askelpituutta, ennaltaehkäisee etuosan ontumaa, parantaa hevosen ryhtiä. Kannattaa siis pohtia, miten alueen liikkuvuutta ja kokonaistoimintaa voi edesauttaa ja ongelmia ennaltaehkäistä.Käyttääkö sinun hevosesi rintakehää päivittäisissä toiminnoissaan?
Villihevoset viettävät ajastaan 80% käyskennellen, pyrähdellen liikkeelle, syöden maasta ja puskasta/puusta. Tällaisessa liikkeessä hevonen käyttää rintakehäänsä monensuuntaisesti. Kesytetyt hevoset (joita ratsastamme, ajamme jne) viettävät usein paljon aikaa paikallaan tallissa tai melko vähän liikkuen tarhassa. Tämä rasittaa paljon rintakehää ja koko kehoa, joka on luotu liikkumaan. Pitkät seisomiset staattisoivat rintakehää ja saavat sen painumaan alas.
Loputon suo mihin upposin
Tajusin juuri, että tästä jutusta ei tule loppua. Upposin omaan viisauteeni. Jätän siis tähän mietittäväksi jokaiselle pieniä juttuja, joihin palataan myöhemmin, yksitellen.
Miten kaularangan epämuodostumat, joita valitettavan usein löytyy jo hevosista, vaikuttavat thoracic slingin toimintaan? Hevonen ei C7-8 alueen hermotushäiriön vuoksi kykene kantamaan itseensä kuten kuuluisi.
Entä rinta-alueen lihasvammat, joiden ei anneta parantua rauhassa, ja joita ei ole koskaan edes ehkä huomattu? Miksi muka rintalihaksessa oleva vanha arpikudos voisi haitata tänä päivänä hevosen rintakehän toimintaa?
Entä satulavyö? "Se on aina kärttyinen satulavyön kiristämisestä." Saisiko näin olla?
Entä sitten harjoittelu, "aktivoi vatsalihakset, katso että muoto on tarpeeksi tiivis, takajalat alle". Miten tässä on huomioitu rintakehän toiminta?
Satulan sopivuus, onko se kapea, onko se liian leveä, tämä istuu minun takapuoleen?
Sen sanon, että en toivo enää kuulevani ainakaan omilta asiakkailtani että "se ei ole koskaan tykännyt satulavyön kiristyksestä" tai "se nyt vaan aina kulkee tyhjänä korkealla, se on sen tyyli". EI NÄIN. Hevosella on aina syy käytökseen, ja se pitää löytää. Ja lihasvammojen tulee parantua rauhassa, ja hermojen pitää saada kulkea vapaina, ja varusteiden tulee olla kunnossa.
Viimeiseksi: Tällaista anatomista "palapeliä" ei tule kenenkään hoitaa viikonloppukurssin tai kirjasta oppimisen perusteella. Olet isojen asioiden äärellä, joten anna ammattilaisten, joilla on vuosien koulutus ja kokemus, hoitaa hevosesi. Saatat yllättyä, mitä he saavat aikaiseksi.
Puccetti, Massimo & Pilati, Nicola & Beccati, Francesca & Denoix, Jean-Marie. (2024). Return to sport activity following ultrasonographic diagnosis and conservative management of spontaneous injuries of the serratus cervicis ventralis and serratus thoracis ventralis muscles in 11 endurance horses. Journal of the American Veterinary Medical Association. 262. 1-6. 10.2460/javma.24.03.0211.