Urheiluhevosten maailmassa vastaan tulee välillä vammoja tai rasitustiloja, jotka vaativat erityistä huomiota niin eläinlääkäriltä kuin kehonhuollon ammattilaiselta. Yksi hankalasti diagnosoitava mutta suuresti urheiluhevosia vaivaava vaiva sijoittuu psoaslihakseen. Tässä artikkelissa sukeltamme hevosen iliopsoas-lihakseen ja tutkimme diagnoosin, hoidon ja kuntoutuksen vivahteita valottaaksemme tätä usein huomiotta jätettyä vammaa.
Kuva: Lonkankoukistajat tekevät töitä mm. esteillä.
Iliopsoaksen anatomiaa
Ihmisen ja hevosen anatomia poikkeaa toisistaan monessa kohtaa, mutta yhtäläisyyksiäkin on. Yksi sellaisista on iliopsoas-lihas. Iliopsoas-lihas on avainasemassa niin ihmisen kuin hevosenkin liikkeessä, se yhdistää käytännössä selkärangan, lantion ja jalat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Iliopsoas-lihas on koontitermi kolmelle lihakselle: m. psoas minor, m. psoas major ja m. iliacus. Anatomian kirjat nimeävät tämän lihaksen lonkan koukistajaksi, mutta niiden toimintaan kuuluu paljon muutakin.
Iliopsoas sijaitsee syvällä kehossa, joten sen palpaatio hevosella on hankalaa. Hevosen iliopsoas-lihasryhmä ulottuu lannenikamista lantion kautta reisiluuhun ja toimii ensisijaisesti siis lonkankoukistajana. Lihasryhmällä on erittäin tärkeä rooli kokoamisessa, hyppäämisessä sekä esimerkiksi reining lajissa nopeissa käännöksissä (roll back) ja sliding stopeissa. Vaikka lihaksen tunnustelu on hankalaa, voimme arvioida lihaksen toimintaa monin tavoin sen ulottuvuuksien ansiosta.
Iliopsoas-ryhmällä on siis keskeinen rooli lonkkanivelten, lannerangan nikamien, lumbosakraali-liitoksen ja jopa SI nivelten stabiloinnissa. Se on yksi tärkeimmistä lonkan ja ristiliitoksen fleksoreista eli koukistajista. Nämä lihakset auttavat myös luomaan lantion fleksiota ja rotaatiota, käynnistävät takaraajan ojentamisen ja auttavat viemään jalkaa pidemmälle rungon alle.
Kuva: Denoix, Biomechanics and physical training of the horse. 2013. En omista kuvan oikeuksia. Kuva lainattu kirjasta havainnollistamiseksi.
Vammaa ennakoivat seikat
liopsoas on erityisen herkkä rasitukselle anatomisen sijaintinsa ja toimintansa vuoksi. Jos lihasryhmän voima kohdistetaan yli lihaksen kestokyvyn, lihas vammautuu. Vahinkoa voivat edeltää mm.
riittämätön lämmittely
aiempi vamma lihaksessa tai siihen liittyvissä rakenteissa
väsyneet, ylirasittuneet lihakset
harjoittelu kuolaimen takana
tasapainon menetys – esim. huono ratsastuspohja
lihasjännitys/lihaksen hypertonia
vakava kaatuminen.
Haastava diagnosoida
Iliopsoas-lihasvamman diagnosointi voi olla haastavaa sen sijainnin ja sen aiheuttamien oireiden hienovaraisuuden vuoksi. Iliopsoas ongelmasta voi kieliä seuraavat asiat: Yleensä lihasvammoissa nähdään ontuma, merkkejä epämukavuudesta ja kivusta. Iliopsoas-lihasryhmä voi kuitenkin vaurioitua aiheuttamatta sen suurempaa näkyvää ontumista. Sen sijaan seuraavat merkit voivat olla ilmeisiä:
iliopsoas-lihasryhmän atrofia
“Hip drop” eli lantion tippuminen vamman puolella jalan koukistuksen ollessa vajaa
"lonkan kyhmyt" (tuber coxae) eri korkeudella
lantion asennon muutos
terveen puolen ylikompensaatio /tai vastakkaisen etujalan
hännän kantaminen terveellä puolella
ratsastaja voi tuntea määrättyjen liikesuuntien vastustusta.
Automaattisesti listassa olevat asiat eivät ole iliopsoas-vammojen oireita, syy voi olla monessa muussakin osassa kehon toimintoja. Moni jättääkin tässä vaiheessa ongelman huomaamatta, ja kohta oireet alkavat sijoittua hevosen etuosaan, rintakehään, säkäalueelle, kallonpohjaan ja lopulta nähdäänkin "lievää etuosan ontumaa". Saatat ehkä ihmetellä, miksi hevosesi touhuaa kuivikkeesta kasoja, tai miksi ihmeessä se ei nosta takajalkojaan vaan raahaa varpaitaan käynnissä.
En paneudu tässä sen enempää eläinlääkäreiden suorittamiin tutkimuksiin iliopsoaksen diagnosoimiseksi, koska sen diagnosointi vaihtelee vielä meillä hieman Keski-Eurooppaan. Tärkeää on ymmärtää lihaksen toiminnot ja sen aiheuttamat liikerajoitteet ja alkaa purkamaan niitä, samalla huolella kuntouttaen.
MUTTA, yksi seikka on vielä käsittelemättä, nimittäin iliopsoaksen viskeraaliset kontaktit. Jep. Sisäelimet. Anatomisen sijaintinsa vuoksi iliopsoas voi kärsiä myös toksiineista. Kun katsomme iliopsoas- lihasryhmän anatomista sijaintia, sen naapurissa sijaitsee munuainen, molemmin puolin. Munuainen on ns. jäteasema, sen tehtävä on suodattaa tarpeettomat nesteet, kuona-aineet ja muut myrkyt pois kehosta (maksan rinnalla). Munuaisen naapurina iliopsoas siis kerää itseensä helposti epäpuhtauksia "naapurin takapihalta".
Make a plan and stick to it.
Iliopsoas vammat vaativat, kuten suurten lihasryhmien vammat aina, harkitsevaa kuntoutusta, oikein suoritettuna. Kuten aina, kuntoutuksesta ei kannata luistaa. Kuntoutusohjelman tulee sisältää lantion stabilointia tukevia harjoitteita, lihasta supistavia ja venyttäviä harjoituksia. Kuntoutukseen sitoutumista ei voi riittävästi korostaa, hevosen hyvinvointi ja paluu mahdollisesti kisakentille on omistajan käsissä. Maltti on valttia, kuten aina lihasvammoissa. Ymmärrettävä on myös, että palkkä iliopsoaksen hoitaminen ja kuntouttaminen ei riitä. Lihaksen ollessa lantion stabiloiva voima, koko lantionkorin liikkeiden palauttaminen on erityisen tärkeää. Tämä on osoitettu usein koirilla, joilla iliopsoas-vammat toistuvat helposti, mikäli kehon kokonaisliikettä ei palauteta optimaaliseksi.
Jos koit tämän blogikirjoituksen kiinnostavaksi ja haluat lukea lisää tällaisia, käy tykkäämässä meistä somessa ja jaa kaverille. @vidgrenequineosteopath
Lisää iliopsoaksesta jos asia kiinnostaa: